Siitepölyallergioissa riittää selätettävää, täyttä oireettomuutta kannattaa tavoitella, mutta suurimmalla osalla allergikoista realistinen tavoite voisi pikemminkin saada kohtuulliset oireet kun kaikki hoitokeinot käytössä. Kohtuulliset oireet ovat monelle jo taivaallinen olotila! Antihistamiinin käyttö lienee lääkkeistä ensimmäinen, joka on kaikilla käytössä. Antihistamiinia kannattaa ehdottomasti alkaa ottamaan ennenkuin siitepölyallergian oireet alkavat. Jos olet jo tietoinen, mille siitepölylle olet allerginen, kannattaa seurata www.norkko.fi -sivustoa, jotta saat ajantasaista tietoa eri puiden siitepölytilanteesta kevättä kohti mentäessä. Itse olen allerginen pähkinäpensaalle ja koivulle. Pähkinäpensaan siitepölyä tulee kaukolaskeumana yleensä jo tammikuun lopulla. Antihistamiinia kannattaisi omalla kohdalla alkaa ottaa jo tammikuun puolessa välissä, monesti myöhästyn! Pähkinäpensaan allergiakautta kestää yleensä noin kuukausi. Seuraavaksi alkaa lepän siitepölykausi, lepälle en ole allerginen, joten silloin hengähdetään. Sitten alkaakin parin kuukauden koivukausi, joka koettelee hermoja. Allergiakautena nenäkannun käyttö on avainhoitomuoto. Se huuhtelee nenäontelot sekä siitepölystä että limasta. Monesti ei tiedosta, että nenäonteloihin on kertynyt limapaakkuja, kunnes nenäkannulla tehdessä huomaa, että sieltähän tuleekin klönttejä. Ja vähän ajan kuluttua hengittäminen onkin helpomaa.
Yleensä ottaen siitepöly kuivattaa allergikon limakalvoja. Kuivat limakalvot ärtyvät helposti ja aiheuttavat tukkoisuutta. Limakalvoja kannattaa siitepölykautena kostuttaa nenäkannun lisäksi suolavesisuihkeella parir kertaa päivässä. Limakalvojen kostutus oman kokemukeni perusteella estää allergiaoireita pahenemasta. Tai ylipäätänsä mahdollistaa siedettävän olon yhdessä antihistamiinilääkityksen ja kortisonisuihkeiden kanssa. Terveet ja kostutetut limakalvot myös ennaltaehkäisevät flunssien tartuntoja, koska terveet limakalvot eivät päästä taudinaiheuttajia niin helposti läpi.
Allergiaoireita voi ilmetä eri ihmisillä varsin moniasteisena. Joillakin oireita voi olla ympäri vuoden, toisilla vain esim. tietyn kasvin siitepölykautena. On myös siitepölyallergioita, joita ei voida koskaan tarkalleen identifioida mistä ne johtuvat. Allergiatestit voivat osoittaa negatiivisia tuloksia kaikelle mitattavalle ja silti oireet viittaavat selvästi allergiaan.
Monelle suositellaan paikallisena hoitona kortisonisuihketta antihistamiinin lisäksi. Kortisonin vaikutus alkaa yleensä vasta muutan päivän kuluttua. Käytön kannalta säännöllisyys ja pitkäjänteisyys ovat tärkeintä. Kortisoni lieventää limakalvoturvotusta ja helpottaa tukkoista oloa, jopa hajuaisti voi palata. Lue lisää kortisonin käytöstä erillisestä kortisoniartikkelista.
Oireiden ollessa pahimmillaan, on monen pakko turvautua nenää aukaiseviin sumutteisiin. Parasta olisi, että näiden käyttö rajoittuisi muutamaan yöhön tai muutaman päivän ajaksi. Ylläolevassa linkissä myös vinkkejä miten nenää aukaisevista sumutteista pääsee eroon.
Tässä vinkkejä monista kantapään kautta opituista
- Ajankohtaista tietoa siitepölyjen levinneisyydestä saa tietoa www.norkko.fi -sivuilta.
- Terve, homeeton ja raikas sisäilma kotona on tärkeimpiä asioita allergian hallitsemisessa.
- Huoneet pitää tuulettaa säännöllisesti, ellei ole käytössä automaattista ilmanvaihtoa. Vanhemman sukupolven pitää mieltää ajatus että lämmön pitää antaa karata jos kodin haluaa saada tuuletettua.
- Siitepölykautena koko kroppa ja erityisesti limakalvot ovat herkillä. Jos normaalisti huonepöly ei tunnu missään, siitepölykautena huonepöly voi myös ärsyttää. Siitepölykautena kannattaa imuroida erityisen ahkerasti, sekä laskeutuneen siitepölyn että huonepölyn poistamiseksi.
- Siitepölykautena lakanoihin kertyy päivien myötä siitepölyä, sen vuoksi kiinavaatteet kannattaa vaihtaa usein, vähintään kahden viikon välein, ellei jopa viikon välein.
- Tyynyt ja peitot on syytä pestä useamman kerran vuodessa.
- Untuvatäkkien ja tyynyjen kanssa kannattaa olla varovainen allergiaa aiheuttavien ominaisuuksien puolesta, monelle ne aiheuttavat oireita vaikka olisivat kuinka allergiaystävälliseksi käsiteltyjä.
- Siitepölyallergikon kannattaa kiinnittää huomiota, aiheuttavatko jotkin tee-laadut allergiaa. Periaatteessa yrttitee, joka sisältää kukkia (mm. kamomilla-tee) sekä musta/vihreät teet, jotka sisältävät kukan terälehtiä, voivat aiheuttaa myös allergiaoireita. Kamomillateen juonti flunssassa voi olla pahentaa oireita nopeasti. Kuuma mehu ja kaakao, ja maustamattomat teet, ovat varmoja valintoja.
- Keväällä kun tiepölyä on ilmassa, limakalvot ärtyvät, vesisuihketta kannatta käyttää toistuvasti päivän aikana ja vesisuihkepulloa kannattaa pitää mukana laukussa
- Pahimpana siitepölykautena ulkona lenkkeily voi lisätä oireita. Juoksumatto kuntosalilla voi olla parempi vaihtoehto.
- Pajun oksista tehdyt virpomisoksat, niin ihania kuin ovatkin, aiheuttavat monille sisätiloissa allergiareaktioita. Ne voi vaihtoehtoisesti säilyttää ulkona majakossa, tai esim. teipattuna ikkunaan ulkopuolelle.
- Siitepölyallergikolle viinit voivat lisätä allergiaoireita ja tukkoisuutta siitepölykautena. Alkoholi myös kuivattaa limakalvoja, joka voi tuntua tukkoisuutena. Allergiakautena sietokyky voi olla niin äärirajoilla että jo lasi viiniä voi saada hankalan tukkoisuuden aikaan.
- Siitepölyallergian lisäksi alkusyksy voi olla joillekin allergisille vaikeaa aikaa. Maaperän homeitiöt lisääntyvät silloin voimakkaasti.
- Marjapensaista marjat kannattaa poimia ennen kuin osa marjoista on homeessa. Yksittäisistä, homeisista marjoista, voi irrota vaaleaa ”pölyä” (homeitiöitä), jonka on todettu myöskin olevan allergisoivaa. Marjojen huuhtelu tässä tilanteessa parantaa tilanteen.
Flunssat ja allergiat
Kokemukseni mukaan siitepölyallergia pahentaa monilla flunssaoireita. Siitepölyaikaan flunssaan oireet voivat olla huomattavasti voimakkaammat kuin muina aikoina. Myös niillä, joilla ei aikaisemmin ole todettu allergioita, voi siitepölykautena sairastettu flunssa olla limaisempi ja tukkoisempi. Antihistamiinia kannattaa flunssan aikana ottaa satunnaisesti tai muutaman päivän kokeilujakso. Antihistamiini todennäköisesti lievittää limakalvoturvotusta ja vähentää tukkoisuutta, jolloin poskiontelontulehduksen todennäköisyys pienenee ja paraneminen voi nopeutua. Nuhalääkkeistä osa sisältää toisena vaikuttavana aineena myös antihistamiinia.
Allergiat ylipäätänsä herkistävät flunssille. Allergioista kärsivien on todettu sairastavan useammin flunssia kuin muiden. Tämän vuoksi allergiakautetan kannattaa olla valppaana, hoitaa limakalvoja ja ottaa antihistamiineja ja kortisonisuihketta ennaltaehkäisevästi. Usein kaava menee seuraavanlaisesti: allergisen reaktion seurauksena tukkoisuus lisääntyy vähitellen, olo ei ole flunssainen eikä kuumeinen. Tukkoisissa nenäonteloissa bakteerit saavat muhia rauhassa ja pian päällä on oikea flunssa tai poskiontelon tulehdus vielä tukkoisemman olon kera. Rasittuneet ja herkät limakalvot päästävät myös taudinaiheuttajat paremmin läpi ja flunssatartunta on todennäköisempää. Kostutussumutteen ja nenäkannun käyttö muun lääkityksen ohella on tärkeää flunssien torjumiseksi allergia-aikaan.
Polyypit ja allergiat
Polyypeistä kärsivällä limakalvot ovat monesti herkät, jolloin nenä vuotaa ja on tukkoinen. Oman tautihistoriani perusteella voin todeta, että joskus on vaikea sanoa onko syynä allergia vai polyypit vai molemmat. Kannattaa tutustua tarkasti myös polyyppeja käsittelevään artikkeliin. Sekä allergian että polyyppien tapauksissa olen havainnut että oireiden aikana limakalvojen kosteutus vesisumutteella tai nenäkannulla useamman kerran päivässä lievittää oireita. Lääkäriä kannattaa konsultoida säännöllisin väliajoin.
Siitepölyallergian oireista ja siitepölykauden alkamisesta voit lukea täältä.
Huomio, tämän sivuston tieto on kokemusperäistä eikä ole lääketieteellinen julkaisu. Ota yhteyttä terveydenhuollon ammattilaisiin, kun tarvitset apua.