Hengitys tuntuu kuivalta, kuin hengittäisi näkymättömässä, hennossa pölypilvessä. Limakalvot ovat turvonneet. Aamulla herää nenä tukkoisena ja limaisena, tuntuu kuin nenä olisi muurautunut kiinni. Kurkku on karhean kipeä ja ysittää. Silmät vuotavat solkenaan. Kaikkia näitä tai jotain näistä ilemee kun siitepölyallergia vaivaa. Ensimmäiseksi miettii, että onkohan flunssa tulossa, mutta päivien mittaan huomaa että olo ei ole kuitenkaan kipeä. Pian ymmärtää potevan siitepölyallergiaa. Vuosi toisensa jälkeen siitepölyallergiaoireet yllättävät, juuri kun päivä alkaa pidetä ja valoisuus tuo energiaa, poks, monelle ilmaantuu oireita. Ensin tulee hämmennys, että mitä tämä okein on ja sitten muistuukin mieleen, että siitepölykausi on alkanut. Suurin osa ihmisistä reagoi siitepölykautena jotenkin, vaikka ei olisi varsinaisesti allerginen: hieman enemmän limaisuutta, pientä yskää, tukkoisuutta.
Joinakin vuosina lepän ja pähkinäpensaan kaukolaskeumat alkavat saapua Suomeen jo tammikuun lopussa. Maaliskuun puolen välin jälkeen on jo ihan suomalaistakin siitepölyä. Siis kyllä, tätä saa selitellä ympärillä oleville ihmisille, kun lunta on maassa ja kasvit näyttävät olevan talvihorteessa, niin varsin monella alkaa siitepölyallergia. Itselleni on helpotus, kun lehdistä, tv:stä, netistä alkaa kuulla siitepölytilanteesta, siihen asti saa lähinnä sekopäisen maineen, kun valittelee siitepölyallergiasta. Monesti samaan aikaan, kun siitepölyä tulee enemmälti, tiet sulavat ja tiepölyä alkaa leijua joka puolella kaupunkialueilla. Monesti on vaikea tietää kumpi ärsyttää enemmän limakalvoja, siitepöly vai jokakeväinen maantiepöly.
Joillekin siitepölyallergia on helposti hoidettavissa, toisilla oireet lievenevät vain jonkin verran.
Lue artikkeli Siitepölyallergian hoidosta.